Lumikolari rinteessä – ensiapu ja yhteydenotto

Lumikolari rinteessä – ensiapu ja yhteydenotto

Lumikolari rinteessä tapahtuu yleensä nopeasti, ja seuraavat viisi minuuttia ratkaisevat usein enemmän kuin mikään muu. Tämä artikkeli on laskettelijalle, joka haluaa tietää, miten lumikolari rinteessä hoidetaan oikein: miten paikka turvataan, miten loukkaantunutta autetaan ja kenelle ilmoitetaan. Kun toimintajärjestys on selvä etukäteen, onnettomuuspaikalla ei tarvitse arvailla.

Riski kasvaa erityisesti hiihtolomaviikoilla helmi–maaliskuussa, kun Levin, Rukan ja Ylläksen pääreiteillä on ruuhkaa. Samoin Messilässä ja Serenassa lauantaisin, kun lyhyet rinteet ovat täynnä eri tasoisia laskijoita.

Ensimmäiset sekunnit: turvaa paikka ennen kuin autat

Rinnepartion kouluttaja aloittaa aina samasta asiasta: ensin estetään toinen onnettomuus. Kaatunut laskija makaa usein taitteen alapuolella tai kapeassa kohdassa, jossa ylhäältä tulevat eivät näe häntä ajoissa.

Pystytä sukset ristiin lumeen 5–10 metriä loukkaantuneen yläpuolelle. X-muoto on rinteissä tunnettu hätämerkki kaikkialla Suomessa ja Alpeilla. Jos paikalla on useampi auttaja, yksi voi seistä vielä ylempänä ja ohjata tulijat sivuun.

Oma turvallisuus tulee ensin. Älä jätä omia suksia makaamaan rinteeseen, äläkä pysähdy itse keskelle sokeaa kohtaa.

Ensiapu rinteessä askel askeleelta

Rinteessä tapahtuvat vammat ovat melko ennustettavia. Laskettelussa tyypillisimpiä ovat polven eturistisidevammat, olkapään ja solisluun vammat, peukalon sivusiteen repeämä sauvan hihnan takia sekä pään iskut. Törmäyksessä kahden laskijan välillä mukaan tulevat myös kylkiluut ja selkä.

Toimi tässä järjestyksessä:

1. Puhuttele ja kysy: vastaako hän, tietääkö missä on, mihin sattuu.
2. Tarkista hengitys, jos hän ei reagoi. Vapauta hengitystiet ja soita 112 heti.
3. Älä liikuta, jos hän valittaa niskaa, selkää tai tunnottomuutta raajoissa.
4. Pysäytä runsas verenvuoto painamalla suoraan haavaan esimerkiksi käsineellä tai huivilla.
5. Eristä kylmästä: takki, reppu tai avaruuslakana alle ja päälle.

Kylmä on aliarvioitu vaara. Pakkasella −15 °C loukkaantunut, joka makaa lumessa liikkumatta 30–40 minuuttia, alkaa jäähtyä nopeasti. Jo pelkkä laskettelureppu tai varatakki alla vähentää lumeen johtuvaa lämpöhukkaa merkittävästi.

Kypärä jätetään päähän. Sen irrottaminen liikuttaa niskaa juuri väärällä tavalla, ja ammattilaiset poistavat sen vain, jos hengitysteitä ei muuten saada auki. Kypärän rakenteesta ja siitä, miksi iskun jälkeen se kannattaa vaihtaa, kerrotaan tarkemmin artikkelissa laskettelukypärän istuvuudesta ja standardeista.

Kenelle ilmoitetaan ja missä järjestyksessä

Vakavassa tilanteessa soita suoraan 112. Hätäkeskus hälyttää ambulanssin ja on tarvittaessa yhteydessä hiihtokeskuksen rinnevalvontaan. 112 Suomi -sovellus lähettää sijaintisi automaattisesti, mikä on iso apu, kun et tiedä rinteen numeroa.

Lievemmissä tapauksissa ota yhteys hiihtokeskuksen rinnevalvontaan. Numero löytyy yleensä hissilipun takaa, rinnekartasta tai hissien ala-asemien kylteistä. Tallenna se puhelimeen heti ensimmäisenä aamuna. Myös hissihenkilökunta saa yhteyden rinnevalvontaan radiolla alle minuutissa.

Kerro ilmoittaessasi rinteen nimi tai numero, suunnilleen kuinka korkealla olet, mitä tapahtui ja montako loukkaantuneita on. Rinnepartio tuo paikalle ahkion, tukilastat ja tyhjiöpatjan.

Välimatkat vaikuttavat hoitoon. Levistä on Rovaniemen Lapin keskussairaalaan noin 170 km ja Rukalta Kuusamoon noin 25 km, joten pohjoisessa ensiapu rinteessä ja kuljetuspäätökset tehdään huolellisemmin kuin Vantaalla Talman rinteessä, josta sairaalaan on puolen tunnin ajomatka. Keskusten eroja on käsitelty artikkelissa suomalaisista hiihtokeskuksista ja niiden tasoista.

Törmäyksen jälkeen: tiedot, vakuutus ja vastuu

Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kymmenen rinnesääntöä ovat Suomessakin rinteiden käyttäytymisohjeiden pohja. Niiden mukaan jokaisella on velvollisuus auttaa onnettomuudessa. Jokaisen törmäykseen osallisen ja jokaisen todistajan pitää myös antaa henkilötietonsa. Pelastuslaki edellyttää samaa: onnettomuudesta on ilmoitettava ja autettava kykyjen mukaan.

Vaihda nimet ja puhelinnumerot, ota kuva paikasta ja kirjaa kellonaika. Pyydä rinnevalvontaa tekemään onnettomuusraportti. Vakuutusyhtiö kysyy sitä lähes aina, jos korvaus haetaan toisen laskijan vastuuvakuutuksesta. Kotivakuutuksen vastuuosa kattaa usein toiselle aiheutetun henkilövahingon, mutta ehdot vaihtelevat yhtiöittäin.

Sama pätee, vaikka toinen osapuoli olisi lumilautailija. Rinnesäännöt koskevat kaikkia, vaikka lumilautavälineet ostetaankin eri kaupoista kuin laskettelusukset.

Myytti: jos pystyy seisomaan, mitään vakavaa ei sattunut

Tämä on yleisimpiä ja vaarallisimpia oletuksia. Aivotärähdyksen oireet – päänsärky, pahoinvointi, sekavuus, valonarkuus – voivat alkaa vasta 2–6 tunnin kuluttua. Eturistisiteen repeämäkin tuntuu usein aluksi yllättävän lievältä, ja polvi turpoaa vasta illalla.

Tyypillinen tilanne: nuori laskija törmää toiseen Tahkon punaisella rinteellä, lyö päänsä, nousee ylös ja sanoo olevansa kunnossa. Kaverit jatkavat laskemista, ja illalla mökillä alkaa oksentelu. Pään iskun jälkeen laskupäivä lopetetaan siihen, eikä loukkaantunutta jätetä yöksi yksin.

Yleisimmät virheet onnettomuuspaikalla

Loukkaantunut nostetaan heti istumaan. Auttaja haluaa hyvää, mutta jos selkä tai niska on vahingoittunut, nosto voi pahentaa vammaa. Anna hänen löytää itse asento, jossa on hyvä olla, ellei hengitys vaadi muuta.

Paikkaa ei merkitä. Moni kyykistyy auttamaan ennen kuin sukset ovat ristissä lumessa. Rinnepartioiden tilastoissa toistuvat toisiot kolarit, joissa tulija osuu auttajaan.

Puhelimen akku loppuu. Pakkasessa litiumakku voi sammua 30 prosentinkin varauksella. Pidä puhelin takin sisätaskussa, ei housujen sivutaskussa.

Selkävammoilta ei voi suojautua kokonaan, mutta panssari pienentää riskiä, jos lasket paljon lumipuistossa tai nopeasti. Aiheesta lisää artikkelissa selkäpanssarin tarpeesta laskettelussa.

UKK

Mihin soitan, jos rinteessä sattuu onnettomuus?
Hengenvaarallisessa tilanteessa soita suoraan 112. Muulloin ota yhteys hiihtokeskuksen rinnevalvontaan, jonka numero löytyy hissilipusta, rinnekartasta tai ala-asemalta.

Saako loukkaantuneen laskijan kypärän ottaa pois?
Ei, ellei hengitysteitä saada muuten auki. Kypärän irrottaminen liikuttaa niskaa, ja mahdollinen niskavamma voi pahentua.

Mitä tietoja törmäyksen jälkeen pitää vaihtaa?
Nimi, puhelinnumero ja mahdollisten todistajien yhteystiedot. Lisäksi kannattaa ottaa kuvia paikasta ja pyytää rinnevalvonnalta onnettomuusraportti vakuutusta varten.

Yhteenveto: valmistaudu ennen ensimmäistä laskua

Tallenna rinnevalvonnan numero puhelimeen, lataa 112 Suomi -sovellus ja ota reppuun avaruuslakana (3–10 €) ja pienet sidetarpeet. Muista järjestys: sukset ristiin, puhuttele, hengitys, ei turhaa liikuttamista, lämpöä. Pään iskun jälkeen päivä on ohi, vaikka tuntuisi hyvältä – rinne on huomennakin paikallaan.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista