Kilpasukset ovat oma lajinsa laskettelusuksien maailmassa, ja niiden hankinta kannattaa suunnitella eri tavalla kuin tavallisen harrastesuksiparin ostaminen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kilpasukset tarkoittavat käytännössä, millaisia ominaisuuksia niissä kannattaa katsoa ja mistä niitä Suomessa yleisimmin hankitaan.
Mitä kilpasukset ovat ja kenelle ne on tarkoitettu
Kilpasukset on suunniteltu ensisijaisesti kilpahiihtoon tai vahvasti kilpahenkiseen harjoitteluun – ei vapaalaskuun tai lomarinteiden rauhalliseen viikattamiseen. Ne eroavat tavallisista all-mountain-suksista tai carving-suksista huomattavasti jäykemmällä rakenteella, kapeammalla keskiosalla ja tarkemmalla kaarevuussäteellä.
Tyypillinen ostaja on seuratasolla tai sitä ylemmällä tasolla hiihtävä nuori tai aikuinen, jonka valmentaja tai seura on jo määritellyt tarvittavan suksityypin. Moni aloitteleva vanhempi hämmentyy siitä, miksi seuran ohjeissa vaaditaan juuri tietty malli tai pituus – syy on se, että kilpasukset toimivat oikein vain, kun niitä käytetään niille suunnitellulla nopeudella ja tekniikalla.
Slalom-, GS- ja muut kilpasuksien lajit
Kilpasukset jakautuvat lajin mukaan omiin kategorioihinsa, eikä yhtä sukea voi käyttää kaikessa kilpailussa. Slalom-sukset ovat lyhyempiä ja niiden kaarevuussäde on pieni, mikä mahdollistaa nopeat käännökset tiheässä porttivälissä. Suurpujottelussa eli GS:ssä käytetään pidempiä ja loivemman säteen suksia, jotka pysyvät vakaina suuremmissa nopeuksissa.
Slalom-suksien jäykkyyden ja säteen merkityksestä kilpakäytössä on kirjoitettu tarkemmin artikkelissa slalom-sukset kilpakäytössä. Jos lapsi tai nuori kilpailee useammassa lajissa, käytännössä tarvitaan useampi suksipari – tämä on hyvä tiedostaa jo budjettia suunniteltaessa.
Jäykkyys, säde ja pituus – mitä kilpasuksissa kannattaa katsoa
Kilpasuksen valinnassa kolme ominaisuutta nousevat ylitse muiden: jäykkyys, kaarevuussäde ja pituus. Näissä ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan ne skaalautuvat hiihtäjän painon, pituuden ja taitotason mukaan.
Liian jäykkä suksi ei taivu oikein hitaammalla vauhdilla ajavalla nuorella hiihtäjällä, jolloin suksi tuntuu ”lautamaiselta” eikä käänny sujuvasti. Liian pehmeä taas menettää vakautensa kovassa vauhdissa ja jäisessä kilpauralla. Sama koskee rockeria ja camberia – kilpasuksissa camber-rakenne hallitsee lähes poikkeuksetta, koska se antaa parhaan pidon kovalla ja jäisellä radalla, toisin kuin freeride-suksissa yleinen rocker-painotteinen profiili.
Yleinen virhe on ostaa ”kasvun varalle” liian pitkä suksi, samaan tapaan kuin lasten talvikengissä. Kilpasuksissa tämä on erityisen haitallista, koska liian pitkä suksi vaikeuttaa käännösten hallintaa ja voi jopa hidastaa teknistä kehitystä. Valmentajan tai kaupan asiantuntijan mittaama pituus kannattaa ottaa vakavasti, vaikka se tuntuisi lyhyeltä.
Sidesäädöt ja DIN-arvo kilpasuksissa
Kilpasiteet ja niiden säädöt poikkeavat harrastekäytön siteistä. Kilpakäytössä käytetään usein tiukempaa DIN-arvoa kuin harrastelijalla vastaavalla painolla ja pituudella olisi tavanomaista, koska tavoitteena on pitää side kiinni suurissa kuormituksissa eikä laueta turhaan käännöksen aikana.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että säätöä kannattaisi tehdä itse arvaamalla. DIN-arvon määrittämisestä painon, tason ja pituuden perusteella kerrotaan tarkemmin artikkelissa sidesäätö DIN-arvolla. Kilpasuksissa side kannattaa aina antaa ammattilaisen säädettäväksi ja tarkastettavaksi kauden aikana, sillä väärä säätö on yksi yleisimmistä loukkaantumissyistä nuorten kilpahiihdossa.
Mistä kilpasukset kannattaa ostaa Suomessa
Kilpasuksia ei juuri löydy tavallisten hiihtokeskusten vuokraamoista, koska ne ovat kallis ja hyvin spesifi tuoteryhmä. Käytännössä ostopaikkoja ovat seurojen kautta järjestetyt hankinnat, kilpavarusteisiin erikoistuneet laskettelukaupat sekä isompien kaupunkien liikkeet, joissa on oma kilpaosasto ja henkilökuntaa, joka osaa mitata sekä säätää siteet oikein.
Koska kilpasukset ovat kalliimpi hankinta kuin tavalliset harrastesukset, kannattaa varata aikaa vertailulle ja sovitukselle – hinnan lisäksi tärkeää on saada asiantunteva mittaus paikan päällä. Oikean laskettelukaupan löytämisestä ja siitä, mihin asioihin liikkeen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota, on kirjoitettu laajemmin artikkelissa laskettelukaupan valinta.
Moni suomalainen seura myös kierrättää kilpasuksia kasvavilta nuorilta, joten kannattaa kysyä oman seuran kautta ennen uuden parin ostamista – tämä on erityisen yleistä nuorimmissa ikäluokissa, joissa jalka ja pituus muuttuvat nopeasti.
Hintaluokat ja mitä kilpasuksista maksaa
Kilpasuksien hinnat vaihtelevat huomattavasti tason mukaan. Nuorten aloitustason kilpasukset liikkuvat usein muutamassa sadassa eurossa, kun taas aikuisten tai kansallisen tason kilpasukset, kuten Atomicin, Salomonin, Rossignolin, Headin, K2:n, Völklin, Fischerin tai Nordican kilpamallistot, voivat maksaa merkittävästi enemmän – erityisesti, kun mukaan lasketaan siteet ja niiden asennus.
Hintaan vaikuttaa myös se, ostetaanko sukset erikseen vai valmiiksi siteillä varustettuna settinä. Moni aloittava kilpahiihtäjän perhe säästää ostamalla ensimmäiset kilpasukset käytettynä tai seuran kautta, ja siirtyy uuteen mallistoon vasta kun taso ja tavoitteet vaativat sitä.
Yleinen myytti: kilpasukset ovat aina parempi valinta edistyneelle harrastajalle
Yleinen väärinkäsitys on, että kilpasukset olisivat automaattisesti paras vaihtoehto kenelle tahansa taitavalle laskettelijalle. Näin ei ole. Kilpasuksen jäykkä rakenne ja pieni säde on optimoitu kovalle, tasaiselle kilparadalle – ei vaihtelevalle hiihtokeskuksen rinteelle, jossa on pehmeämpää lunta, kumpuja ja vaihtelevaa kuntoa.
Tavalliselle edistyneelle harrastajalle all-mountain-sukset tai carving-sukset tarjoavat useimmiten miellyttävämmän ja monikäyttöisemmän kokemuksen. Kilpasukset kannattaa hankkia silloin, kun taustalla on todellinen kilpailutoiminta tai seuran ohjeistus, ei pelkästään halu ostaa ”parasta mahdollista” varustetta.
UKK – usein kysyttyä kilpasuksista
Voiko kilpasuksia käyttää tavallisessa laskettelussa hiihtokeskuksessa?
Kyllä voi, mutta niiden jäykkä rakenne ja pieni liikkumavara tekevät niistä vaativammat ja väsyttävämmät ajaa vapaalla rinteellä kuin harrastesukset. Pidemmillä lomamatkoilla esimerkiksi Levillä tai Rukalla monet kilpahiihtäjätkin käyttävät erikseen omia vapaa-ajan suksiaan.
Miten kilpasuksen oikea pituus valitaan lapselle?
Pituus määräytyy painon, pituuden, taitotason ja kilpailulajin mukaan, ja se kannattaa aina varmistaa valmentajalta tai kaupan asiantuntijalta mittaamalla, ei pelkän ikäsuosituksen perusteella.
Kannattaako kilpasukset ostaa uutena vai käytettynä?
Nuorille kasvuvaiheessa oleville hiihtäjille käytetyt tai seuran kierrättämät sukset ovat usein järkevä valinta, kun taas kilpailutaso ja tavoitteet kasvaessa uuden, oikein mitoitetun parin hankinta alkaa kannattaa.
Yhteenveto
Kilpasuksien hankinta on aina hieman monimutkaisempi prosessi kuin tavallisten laskettelusuksien ostaminen, koska mukaan tulevat lajikohtaiset vaatimukset, tarkka mitoitus ja sidesäätöjen huolellinen tarkastus. Suomessa parhaan lopputuloksen saa yhdistämällä seuran asiantuntemuksen ja kilpavarusteisiin erikoistuneen laskettelukaupan palvelun, jolloin sekä suksen ominaisuudet että siteiden säädöt saadaan varmasti kohdalleen ennen kauden alkua.
